Toinen aihe,
josta kirjoitutin mun oppilailla oli tavat ja perinteet Ugandassa. Ajattelin,
että voisin oppia jotain tästä maasta samalla, kun yritän päästä kärryille
heidän englannin tasostaan. Ja mun saamat kirjoitelmat oli kyllä niin mahtavia!
Niissäkin näkyy kyllä se, että elämä on rankkaa ja erilaista: monet kertoivat
mulle Ugandasta sen, kuinka täällä on paljon sairauksia ja ihmisiä kuolee.
Monet kehuivat kyllä myös Ugandan mahtavaa luontoa (joka oikeasti on aivan
mahtava!) ja kivoja ihmisiä (mikä on myös totta). Mutta seuraavassa otteita
siitä, mitä olen oppinut Ugandasta tähän mennessä joko oppilailtani tai muiden
ihmisten kanssa juttelemalla:
- Ugandassa
on noin 60 eri heimoa (lukema vaihtelee ihmisestä riippuen 59-62), joilla
kaikilla on oma kieli ja omat perinteet
ja oma kuningas.
- Kuningas
ei koskaan vanhene, vaan kuninkaasta kysytään aina, että kuinka nuori hän on
(vs. kuinka vanha hän on). Kuningas vain nuorenee päivä päivältä. Kuninkaalle
ei myöskään saa kääntää selkää vaan hänen luota poistuessa täytyy kävellä
takaperin. Kuningas ei koskaan voi poistua samaa tietä, mitä on tullut.
- Täällä
Keski-Ugandassa, missä Kampala sijaitsee, on Buganda-heimo, jonka kieli on
luganda. Buganda on suurin heimo Ugandassa, ja Ugandan nimi tulee juuri tältä
heimolta. Luganda on samoin suurin kieli Ugandassa, koska sitä puhutaan
Kampalassa. Jos haluaa tehdä bisnestä Kampalassa, täytyy osata lugandaa.
-
Suurin
osa seuraavista perinteistä ovat Buganda-heimosta, koska sen alueella siis
asun, ja suurin osa oppilaista on myös täältä.
-
Nainen
ei saa käyttää housuja eikä lyhyitä hameita.
-
Nainen
ei saa ajaa polkupyörällä.
-
Naisten/tyttöjen
täytyy polvistua, kun tervehtivät miestään/vanhempia ihmisiä. Pojat ilmeisesti
tekevät tämän 18-vuotiaiksi asti, sen jälkeen tervehtivät seisoen suorassa.
-
Ei
saa syödä kävellessä. Kun syö, pitää istua.
-
Nainen
ei saa istua tuolilla vaan pitää istua maassa (matolla), kun kuorii
hedelmiä/vihanneksia (matookea), syö, tiskaa tai kokkaa. Tämä siksi, että
osoittaa kunnioitusta sitä kohtaan, mitä on tekemässä.
-
Mies
ei saa tulla keittiöön ilman naisen lupaa.
-
Miehet
eivät kokkaa, vaan naiset. Naisten töitä ovat myös kaikki kotityöt, esim. vaatteiden
pesu, tiskien pesu, digging (en kyllä tiedä mitä ne kaivaa) ym. Miesten töitä
on metsästys ja kalastus.
-
Naiset
eivät saa syödä kanaa. Tosin toiset oppilaat sanoivat, että tuo oli vain ennen eikä
enää voimassa. Mene ja tiedä.
-
Miehet
eivät saa syödä suoraan paistinpannusta tai kattilasta.
-
Jokaiseen
heimoon kuuluu useita klaaneja (eli perheitä), joilla kaikilla on oma
toteeminsa, joka on yleensä eläin. Jos klaanin eläin on vaikka sika, silloin ei
saa koskaan tappaa/syödä sikaa. Klaanin nimi on sukunimi, joka periytyy isältä.
Sukunimi sanotaan aina ennen, ja sen jälkeen etunimi (eli Christian name).
-
Ennen
naimisiinmenoa miehen täytyy esitellä nainen perheelleen sille erityisessä
esittelyjuhlassa. Juhlan aikana morsiamen veljelle annetaan kana.
-
Morsian
tai aviovaimo ei saa koskaan lähestyä appiukkoaan, eikä mies anoppiaan. Paitsi
jos on juhlat kaksosten syntymän kunniaksi, josta myöhemmin lisää.
-
Häissä
miehen täytyy tuoda naisen perheelle lahjoja, kuten sokeria, riisiä, suolaa,
saippuaa ja karjaa. Eli lehmä. Miehen kuuluu tuoda joitakin litroja alkoholia
häihin (toisten oppilaiden mukaan 1 l, toisten mukaan 20 l). Häissä morsiamella
ja sulhasella on myös perinteiset puvut.
-
Jos
morsian on naimisiin mennessään neitsyt, sulhasen perhe lahjoittaa morsiamen
perheelle vuohen.
-
Kun
joku kuolee, haudataan hänet aina klo 14. Paitsi jos on kaksosperheestä,
jolloin haudataan klo 16.
-
Kello
alkaa lugandaksi siitä, kun meidän mukaan kello 6. Se on siis alkukohta, koska
aurinko nousee aina klo 6, ja siitä aletaan laskemaan tunteja. Eli kello on 1
lugandaksi, kun se meidän mielestä on 7. Tosi jännittävää, mutta samalla aika
loogista. Tuon oppiminen olikin muuten mulle aivan loistava aasinsilta alkaa
puhumaan oppilaille vuodenajoista Suomessa, ja kuinka aurinko ei aina nouse
samaan aikaan ja miten se johtuu maapallon asemasta aurinkoon nähden jne. jne.
-
Kun
perheeseen syntyy kaksoset täällä, on se tosi iso ja arvostettu juttu! Äidin
sanotaan silloin olevan tosi vahva ja häntä arvostetaan kovasti. Äiti ja isä
saavat molemmat uudet tittelit, joita käytetään koko loppuelämän (eikä siis
enää sanota rouva tai herra). Äiti on tällöin nalongo, ja isä ssalongo.
Kaksoset saavat myös tittelit riippuen heidän sukupuolestaan ja siitä,
syntyivätkö he ekana vai tokana. Esikoistyttö on babirye, ja nuorempi on
nakato. Pojista esikoinen on wasswa ja nuorempi kato. Nämä ovat samalla lailla
titteleitä. Ilmeisesti kaksosten jälkeen syntyneillä sisaruksilla on myös omat
tittelit, mutta niiden nimiä en tiedä (vielä). Terkkuja Elinalle, äidille ja
iskälle! Mua kutsutaan täällä siis babiryeksi.
-
Kaksosten
synnyttyä pidetään aivan hervottomat juhlat. Ruokaa ja juomaa riittää ja laulu
ja tanssi raikaa. Juhlissa ei ole mitään estoja, ja tämä on siis esimerkiksi
ainoa kerta, kun nainen saa lähestyä appiukkoaan.
-
Raskaana
oleva nainen ei saa käyttää vulgaaria kieltä.
-
Jotkut
heimot uskovat edelleen ”pieniin” jumaliin, kuten vaikka puihin tai lehmiin.
Kuitenkin muistaakseni jopa 80% ugandalaisista on kristittyjä nykyään. Jossain
heimoissa pojat ympärileikataan.
-
Joissain
heimossa lapsia (esikoisia) myös uhrattiin jumalille, että tultaisiin
rikkaiksi.
-
Ugandassa
on myös ”nightdancers”, jotka ovat kannibaaleja. Kuulemma ihmiskehon
maukkaimmat osat ovat kynnet, sormet ja silmät.
Jännittävä maa,
ja mahtavia perinteitä! Monet on tosin kadonneet sen jälkeen kun kristinusko
tuotiin tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti